maanantai 24. maaliskuuta 2014

Esimiehen taito saada kaikki muut vihaamaan toisiaan

Tämä on varmasti jokaiselle narsistisen esimiehen alaiselle tuttu juttu. Puhutaan niin paljon ristiin, ettei kukaan osaa epäilläkään esimiehen valehtelevan.

Kuulin muutaman vuoden aikana niin paljon kritiikkiä muiden työntekijöiden työtehosta, ideoista ja käyttäytymisestä, että esimiehen status hyvänä työntekijänä nousi silmissäni huomattavasti. Hän kun tehokkaana ihmisenä joutui marttyyrinä korjaamaan kaikkien virheet ja oli se laastari, jota ilman työpaikkamme ei olisi selvinnyt. Muiden "tekoset" aiheuttivat hänelle järjettömän määrän lisätyötä. Kukaan muu ei tehnyt mitään oikein tai tehokkaasti, paitsi tietenkin minä hänen luottohenkilönään. Eipä käynyt kertaakaan mielessä, että mikään hänen sanomisistaan ei pidä oikeasti paikkaansa. Kiitos taidokkaan ja vakuuttavan valehtelun.

Jälkikäteen olen kuullut, että minusta on sanottu työtovereilleni lähes kaikki samat asiat, jotka esimies on haukkunut työkavereistani minulle. Ympäri käydään yhteen tullaan, mutta mitään ei sanota päin naamaa.



Parasta antia on ollut saada kuulla, kuinka esimies on sanonut muille, että haluaa päästä minusta eroon. Kuitenkin muutaman minuutin päästä sanoi samaa minulle muista työntekijöistä. Eroon on päästävä.

Loistava esimerkki oli myös se, kun eräs työnantajamme päätös ei mennyt niin kuin hän halusi. Siitä seurasi kaikkien aikojen kovin aiheeton lyttääminen. Esimies otti kaiken kunnian kaikesta tekemästäni työstä, mitä olin viime aikoina tehnyt ja laittoi kaiken peliin mustamaalaamisekseni. Luuli raukka että olin ko. päätöksenteon tuloksen takana, vaikka se ei pitänyt lainkaan paikkaansa. Narsisti ei epäonnistumista hyväksy.

Koska esimies osaa pelata kaiken niin hyvin, ei tämä(kään) tullut selville silloin, kun olisi pitänyt. Ihmiset ovat hiljaa, koska uskovat kaiken mitä sanotaan. Näin kävi myös minulle. Ihmiset alkavat vihata toisiaan, paitsi esimiestä, jolloin pelikenttä on selvä. Narsisti voittaa!


3 kommenttia:

Aldebaran kirjoitti...

Omassa työyhteisössäni ei ollut ennen narsistin valtakautta juurikaan isompia riitoja. Epäonnistuneen esimiesnimityksen myötä tilanne alkoi muuttumaan varsin nopeasti. Työyhteisössä oli valittava puolensa ja huomasin kuinka joillakin kollegoillani käytös muuttui. Eräs työtoverini joutui narsistin hampaisiin ja mikä oudointa, tästä henkilöstä tuli lopulta narsistin hännystelijä ja muista kielivä "vasikka". Ehkä hän mukautui tilanteeseen saadakseen olla rauhassa ja sikäli ymmärrän häntä, mutta en voi sanoa arvostavani kovin korkealle. Tein sen havainnon, että myös monet muut työtoverini pyrkivät miellyttämään narsistista esimiestäni ja tuntui kuin kyseessä olisi ollut jonkinlainen Tukholma-syndrooma tapaus. Kun narsisti sai työyhteisön sairastumaan ja riitelemään, vetäytyi hän itse sivummalle, kuitenkin niin, että hän hyvin taitavasti ohjaili taustalta ihmisiä. Tilanne johti siihen, että kun kaksi kollegaani riiteli narsistin aiheuttamasta ongelmasta, niin toinen osapuoli vetosi narsistin apuun saadakseen riitakumppanistaan voiton. Tällöin narsisti esiintyi sankarina ratkaisten riidan, jonka itse oli pohjimmiltaan luonut. Tuskinpa kenelläkään jäi epäselväksi kenenkä voitoksi narsisti asiat käänsi. Nyt on huomattava, että jostain syystä narsisti jättää osan ihmisistä rauhaan, eikä näille ihmisille muodostu minkäänlaista negatiivista kuvaa narsistista. Eräs tällainen kollegani totesi minulle aikoinaan, että kyllä sinun pitää sitten työpaikkaa vaihtaa kun et kerran viihdy nykyisessä työssäsi. Niinpä.. ikään kuin olisin vain kyllästyneesti ja epäkunnioittavasti suhtautunut alaisistaan huolehtivan esimieheni oivalliseen esimiestyöskentelyyn.

Selviytyy¨ kirjoitti...

Loistava kommentti. Allekirjoitan jokaisen lauseesi! Kiitos kommentistasi, olen todella kiitollinen että kommentoit näin perusteellisesti blogiini. Laita sähköpostia selviytyy@gmail.com, jos haluat jutella enemmän.

Kiitos, kiitos, kiitos! Arvostan todella kommenttejasi ja kaikkea hyvää! :)

Aldebaran kirjoitti...

Hei! laitan sinulle postia jahka pääsen paremmin koneen ääreen, minulla kun on muutama niin uskomaton tarina kerrottavana. Totean nyt lyhyesti, että omalla kohdallani kysyin itseltäni haluanko todella elää näin lopun elämääni. Ei elämä voi olla jatkuvaa taistelua ja narsistin tekemien ansojen väistelyä. On erittäin tärkeää, ettet päästä sitä katkeruutta hallitsevaan asemaan, tiedän nimittäin tunteen erittäin hyvin. Itse hämmästelen vieläkin, kuinka ihmeessä asiat menivät niin kuin ne menivät. Toivoisin että löydät jotain sellaista tekemistä, mikä antaa sinulle muuta ajateltavaa. Itselläni toimi opiskelu hyvänä kanavana. Olen luvannut itselleni kaksi asiaa; ensinnäkin lähden mistä tahansa työpaikasta, jos tunnistan esimiehelläni selkeät narsistin piirteet. Toiseksi raha on menettänyt merkityksensä minulle, terve työyhteisö ja mielekäs työ ovat tärkeimmät kriteerini. Siitä olen ylpeä, etten myynyt periaatteitani narsistille. En puukottanut kollegoitani selkään, en rikkonut lakeja ja en noudattanut järjettömiä, moraalisesti arveluttavia ohjeistuksia. Kuinka vähän nyt itseäni arvostaisin jos olisin niin tehnyt, sillä narsistin tahtoon taipumalla ei rauhaa osteta kuin hetkeksi. Olen varma, että tulet huomaamaan maailman olevan paljon parempi paikka kuin millaisena se nyt näyttäytyy sinulle. Narsistista on vain päästävä eroon niin fyysisesti kuin henkisestikin. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi työpaikkahelvetissä.